Raudan suositeltu päivittäinen saanti on 15 mg hedelmällisessä iässä oleville naisille ja 9 mg miehille ja iäkkäämmille naisille. Raskaana oleville ei ole erillistä suositusta, mutta rautalisän tarve on tyypillistä ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen. Suomessa tärkeimmät raudan lähteet ovat viljatuotteet ja lihavalmisteet. Lihasta rauta imeytyy huomattavasti paremmin kuin kasviperäisisestä ravinnosta. Kasvisruokavaliota noudattavien kannattaakin erityisesti kiinnittää huomiota riittävään raudan saantiin. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä ravinnosta. Imeytymistä vähentävät kahvi ja tee, kalsium (maitotuotteet) sekä soijaproteiini.

Raudanpuute on varsin yleistä. Raudanpuute on yleinen erityisesti naisilla, jotka voivat jäädä suositeltua vähäisemmälle raudan saannille etenkin hedelmällisessä iässä. Kuukautisvuodot voivat myös aiheuttaa raudan menetystä. Raudanpuuteanemia voi ilmetä oireina kuten väsymys, kalpeus, päänsärky, sydämen sykkeen nousu ja hengästyminen. Muut mahdolliset oireet ovat kielikipu, nielemiskipu ja kynsien haurastuminen. Raudanpuuteanemia voi myös pahentaa sydän- ja keuhkosairauksien oireita.

Raudanpuute diagnosoidaan verikokeilla ja sen syy tulee aina selvittää.  Raudanpuuteanemian hoidoksi aloitetaan rautalääkitys, valikoimastamme löytyy useita erilaisia valmisteita. Haittavaikutusten ehkäisemiseksi rautahoito kannattaa aluksi aloittaa yhdellä 100mg tabletilla päivässä tai joka toinen päivä. Annos voidaan kaksinkertaistaa, jos siedon kanssa ei ole ongelmia. Hyvään tulokseen voidaan päästä pienelläkin annoksella, kunhan hoito kestää riittävän pitkään. Yleisimmät haittavaikutukset ovat pahoinvointi, ripuli tai ummetus sekä vatsakipu. Anemia korjaantuu yleensä muutamassa kuukaudessa, mutta hoitoa on jatkettava vielä 2-3 kuukautta rautavarastojen täyttämiseksi.